23 toukokuuta 2013

Pysy prinsessana


Koin kohtuullisen henkisen heräämisen luettuani Ihanan Loven - Beauty of life blogista Thoughts tekstin. Aloin pohtimaan hänen ajatuksiensa kautta itseäni, ja kokemustani nykyisestä minästä parisuhteessa. Sinkku aikana en olisi koskaan käynyt edes lähisiwassa ilman meikkiä, tai miettimättä mitä laitan päälleni. Jokainen hetki ja päivä oli mahdollisuus tavata se unelmien mies, vaikkakaan en väijynyt heitä maitohyllyllä puhelinnumero lappusilla varustettuna.

Aloin todella pohtia mitä muutosta on tapahtunut näiden vuosien myötä, ja kysäisin tätä vielä avomieheltäni. Ensimmäisenä hän huomautti "turhapuro yöpaidoistani" - jotka ikävä kyllä ovat joka öisessä käytössä. Kun listaan itselleni niin huomaan, että olen myös lipsunut laittautumisesta, syömisistä, liikunnasta ja pienistä asioista, jotka ennen olivat itsestäänselvyys. Tämä kaikki näkyy, vaikkakaan en koe sen erityisesti vaikuttaneen parisuhteeseemme, koen sen vaikuttaneen itseeni. Itsetuntoni on laskenut, ennen kivat vaatteet ahdistaa/ei mahdu päälle repeämättä, menen helpommin sieltä mistä aita on matalin ja valitsen leffa&sohvan mielummin kuin illan ystävien kanssa ulkona. Kun katselen itseäni, en löydä sitä itsevarmaa naista joka vietti upeaa sinkkukesää vielä viisi vuotta sitten. Tämä kaikki ei toki tapahdu yhdessä tai kahdessakaan yössä, vaan itselleni se on hiipinyt kuin salaa, mikä ei tietenkään ole todellisuus. Vaan se, että olen ummistanut silmäni ja hyväksynyt repsahduksen kerrallaan.

Hauskin tapahtuma tämän asian tiimoilta tapahtui noin vuosi sitten. Olimme ystäväporukalla viettämässä iltaa, olin laittautunut viimeisen päälle, olo oli todella hyvä ja itsevarma, ilta oli mahtava. Kun tulimme avomieheni kanssa kotiin, spontaanisti keittiössä kyykistyin mieheni eteen ja avasin housun napit ja ehdotin, menoa makkarin puolelle. Arki minä puski kuitenkin ensin esiin ja sanoin kepeästi miehelleni, että odottaa pienen hetkisen. Siinä sitten pesin meikit, vaihdoin risaisen yöpaidan päälleni ja kipaisin mieheni luokse. Hänen ensimmäinen reaktionsa oli "siis minne se äskeinen kuuma kissa katosi!" huvittuneena tokaisin, että "mitä vielä, sait paremman, avovaimon". Näin jälkeenpäin tapaus on huvittanut itseä, miestäni sekä ystäviä. Ajatus tuon takana on kuitenkin pienen pohtimisen arvoinen. Tuo miehen spontaani reaktio olisi pitänyt jotain liikauttaa sisälläni, mutta itse koin sen vaan hauskana juttuna, jota odotin heti päästä nauramaan tyttöystävien kanssa.

Mieheni on joutunut suutelemaan sammakkoa jo hetkisen aikaa, nyt on aika herättää sisäinen prinsessani eloon ja ottaa niskasta kiinni, ja tehdä muutos itselleni. Kaipaan todella tuota entistä minääni, joka oli täynnä hyvää oloa ja energiaa. Tänä päivänä olen toki täynnä rakkautta ja itseni hyväksyntää, kiitos ihanan avomieheni. Mutta valehtelisin itselleni jos väittäisin olevani tyytyväinen itseeni näissä nahkoissa.

Joskus siis paras juttu parisuhteelle on ajatella puhtaasti itseään, ottaa aikaa, reflektoida ja nauttia omasta seurasta. Tästä koostuu tämä vapaapäiväni, ja toivon, että huomenna herään hieman lähempänä tuota prinsessaa. ;)


Tervetuloa lukijoiksi Home Nord ja Henna! ♡ Ihan superihanaa torstaita kaikille!! :) Vaikka ulkona on sateista ja kyyneleet kimmeltää silmänurkissa kun kertaan tekstiäni, tunnen oloni silti upeaksi. Oivaltaneen on hyvä olla. ♡ Toki uuden fiiliksen täydentää musiikki & mansikat.



♡ Vilhelmiina

10 kommenttia:

  1. Monesti itsekin katselen leffoja ja ihmettelen miksi en omista seksikkäitä yöasuja? Alusvaatteitakin olen huono ostamaan vaikka miehelle merkkiboksereita tilailen ulkomailta. Onko sitä pihi vai saamaton? Kiitos postauksesta, nyt tulee ryhtiä omaankin arkeen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu mulla on ihan samoin!! :) Kyllä sitä ajattelee, mutta se ei mene toimintaan asti. :D Mulla se on kyllä kumpaakin, jotenkin sitä ajattelee, että on tärkeimpiäkin sijoituskohteita, vaikka mikä on tärkeämpää kuin oma parisuhde. Se kuitenkin on se joka niin onnelliseksi loppupeleissä tekee. :) Ihana sinä! :) Täälläkin ryhtiliike ottaa paikkansa! :)

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Sä oot kyllä sellainen herättelijä!!! ♡ Sitä mun kovapää kyllä tarviikin! :D Suukkojaa ♡

      Poista
  3. Voi kun tämä kuulosti tutulta! Olen aika "repsahtanut", kotosalla kahden kesken ei tule laittaiduttua kyllä yhtään :P Toisaalta, miksei ! Hänhän se kuitenkin on se "maitohyllyn välistä" löytynyt unelmien mies ... * hihi * Kiitos muistutuksesta, ettei pidä kadottaa itseään vaikka onkin avoliitossa :)

    Ja kiitokset lukijakseni liittymisestä!

    Satu,
    Indie by heart

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikein heräsin, että hetkonen, onpa mun arkisuus ottanutkin niskaotteen. Alkuaikoina sitä ehosti/huolehti pikkujutuista huomaamatta, ja vaikka se kuuluu siihen huumaan niin kyllähän pieni "vaiva" aina maksaa itsensä takaisin. :) Toki en kyllä lupaa luopua rakkaasta turhapuropaidasta enkä herää aamuisin fressinä kuin tvsarjoissa, mutta pienillä jutuilla haluan nostattaa omaa oloani. Ja ehkäpä mieskin sen huomaa ;) Ihastuin blogiisi ♡

      Poista
  4. Voi vitsi kun oli hyvä teksti! Mua nauratti ja itketti samaan aikaan! Tuo on niin totta ja voin kyllä moneltakin osin samaistua. Itse muistan alkuaikoina suihkineeni hajuvettä kaulaan jopa yöksi ;) Ja siitä oli hyvä mieli kömpiä itsevarmana ja tyylikkäänä miehen viereen. Hmm... eipä ole enää juuri tullut hajuvesiä "tuhlailtua" vai olisikohan edes tuhlausta? ;)

    Kiitos taas huippupostauksesta! <3 Halisuukot!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana sinä! ♡ Aikamoista tunneskaala mäkin tuon tekstin kanssa elin. :D Onpa hyvä idea laittaa hajuvettä, täytyykin sipasta sitä illalla unille mentäessä! Ja ehkä vois vaihtaa sen turhapuronkin pois. hahah!! ;) Kiitti huippu ideasta! ;) suukkojaa ♡

      Poista
  5. Ha haa... On kyllä niin tuttua tarinaa. Tosin meillä mies joskus valittaa kun en suostu lähtemään ovesta ulos ilman meikkiä. Kotona kyllä pyörin sen näköisenä kuin minut olisi juuri revitty ladon seinästä :-O

    oikein hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Näinhän se on!! Ei sitä ulos lähtis ilman tsekkausta peiliin mutta kotona pyörii vaikka missä ryysyissä räkä poskella :D mutta sekin on ihanaa, saa olla suloinen itsensä! :) Ihanaa viikonloppua sinnekin!!! :)

      Poista

Kommenttisi ilahduttaa minua kovasti! ♡