19 marraskuuta 2012

Aamuinen suklaakakkuyllätys


Vietimme viikonloppua pitkälti omissa menoissamme. Mikä harmitti yksinäistä perjantai-iltaani. Hetken mielijohteesta ja herkkuhampaan pienestä kolotuksesta rohkaistuneena päätin lähteä lähikauppaan ostamaan iltaherkkuja. 

Kaupan hyllyjä kierrellessä päätin vaihtaa ennalta ajateltua suunnitelmaa. Ja leipoa kakun miehelleni yllätykseksi. Toki se oma lehmä oli ojassa, mutta joutui odottamaan sunnuntaihin. Kaupassa mietin kuinka rakas aamulla yllättyy kun jääkaapissa komeileekin kakku hyvää huomenta toivottaen, avovaimon jo huidellessa toisaalla. :)

Tulin kaupasta intoa puhkuen ja ideoita pursuten. Aloitin vauhdilla leipomispuuhat tutun suklaatäytekakkuohjeen parissa, kunnes huomasin leivinjauheen puuttuvan, kokonaan. Kello oli jo paljon, joten ajattelin kokeilla onneani googlessa. Olisiko kakku mahdollista leipoa ilman leivinjauhetta? Olihan se ja kakku pääsi uuniin. 

Tämä ohje siis pelasti iltani:

150g tummaa suklaata
150g voita
2,5 dl sokeria
3 munaa
2 dl vehnäjauhoja
2 tl vaniljasokeria / korvasin yhdellä vaniljatangolla
150g Marianne crush rakeita/ itse käytin 1 appelsiinin kuoren ja valkosuklaarouhetta

Sulata suklaa ja voi. Vaahdota munat ja sokeri. Sekoita hieman jäähtynyt voisuklaaseos munavaahtoon. Lisää joukkoon jauhot, vaniljatangonsiemenet ja appelsiinikuoren raaste. Kaada seos kakkuvuokaan. Kypsennä 175 asteisessa uunissa n.30 minsaa.

Kuorrutin jäähtyneen kakun kermavaahto tummasuklaakuorrutuksella.

Mutakakkumainen suklaakakku oli mainio, vaikkei ihan suunnittelemaani suklaatäytekakkua nyt näyttävyydeltään peitonnut, mutta maulta kyllä ;)  

 
Ajattelin vielä piristää kakkua pienellä viestillä ja askartelin grillitikusta ja papereista lipun. Ensimmäisessä kuvassa näkyy lipun toinen puoli. En jollakin ihmeen tavalla onnistunut ottamaan yhtään kuvaa valmiista kakusta, jossa koko lippu olisi näkynyt. Kun tulin sunnuntaina kotiin, oli iso osa kakkua mennyt ja lippu kärsinyt tappiota. Lauantai päivää kylläkin piristivät miehen ihanat viestit yllätyksen huomattuaan.

Ensimmäistä kertaa leivoin kakun rakkaalle puuhtaasti ex temporee. Aina on ollut syinä juhlia tai muita kestejä. Koskaan ei yksinkertaisesti arki ja rakas. Miehen ensimmäisessä viestissä komeili kysymys: "Mutta miksi?". Oli ihana vastata "ihan vain siksi!" ....että rakastan sua ♥

 ♥ Vilhelmiina














Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi ilahduttaa minua kovasti! ♡